Näkymätöntä näkyväksi maalauksin

Onneksi näin ruotsalaistaiteilija Hilma af Klintin (1862-1944) näyttelyn Taidehallissa ennen kuin se sulkeutui  syyskuun lopulla. Teoksista tuli seestynyt olo, mutta taiteilijan persoona ja elämä jäivät askarruttamaan mieltäni päiväkausiksi.

Evolutionen, 1908

Kiitokset Helsingin juhlaviikoille, joka toi Tukholman Moderna Museetista maailmalla kiertäneen näyttelyn tännekin. Muutamia af Klintin töitä nähtiin Suomessa jo viime keväänä, kun Espoon taidemuseo EMMA esitteli Rudolf Steinerinja hänen seuraajiensa taidetta. Vuonna 1920 af Klint liittyi antroposofiseen seuraan ja matkusti ensimmäistä kertaa tapaamaan Steineria Sveitsiin, Dornachiin. Steiner lienee vaikuttanut taiteilijan myöhempään päätökseen sallia esoteeristen töidensä julkistaminen vasta kun tekijän kuolemasta olisi kulunut 20 vuotta.

Sveitsin-matkat muuttivat hänen työtapojaan, jopa keskeyttivät luomisen useiksi jaksoiksi, joista yksi kesti nähtävästi viisi vuotta Steinerin kuoleman (1925) jälkeen. Silti af Klint noudatti ilmeisesti elämänsä loppuun saakka keski-ikäisenä, vuonna 1906, saamaansa mystistä kutsumusta luoda astraalimaalauksia, jotka kuvastavat ihmisen kuolemattomia aspekteja.

Nuoruus. Sarjasta Kymmenen suurinta, 1908

Hilma af Klint oli jännittävän kaksijakoinen: yhtäältä hän oli toisen todellisuuden henkistynyt tulkki ja spiritististen istuntojen meedio, toisaalta systemaattinen tutkija, joka analysoi ja kirjasi näkemäänsä ja kokemaansa.

Hän kasvoi viisilapsisessa kristillisessä perheessä. Rakkaus luontoon ja luonnontieteisiin tuli ilmeisesti merikapteeni-isältä. Hilma kävi tyttökoulua, opiskeli teknillisessä oppilaitoksessa ja sitten taideakatemiassa. Tarkat kasvitutkielmat, maisemamaalaukset ja muotokuvat turvasivat hänelle elannon, henkimaailmaa kuvaavat työt hän teki piilossa maailmalta.

Taiteilija osallistui spiritistisiin istuntoihin jo 17-vuotiaana, ja sisaren kuolema 1880 epäilemättä antoi lisäsysäyksen yrityksille saada yhteys vainajiin ja henkioppaisiin. Tuohon aikaan Euroopassa vallitsi yleinen innostus tuonpuoleisiin, näkymättömiin maailmoihin.

Vuonna 1875 Helena Blavatsky oli perustanut Teosofisen seuran New Yorkissa, vuosisadan loppua kohti tolstoilaisuus sai seuraajia ensin Euroopassa ja myöhemmin muillakin mantereilla, ja symbolistinen kuvataide ja kirjallisuus kukoistivat. Psykoanalyysi nosti ihmissielun pimeitä ulottuvuuksia näkyville, ja William Röntgen keksi, miten elektromagneettisen säteilyn avulla voidaan nähdä ihmisen läpi.

Vihkiytymättömälle tämä oli näyttelyn kenties hämmentävin taulu: Avain siihenastisten teosten tulkintaan (1907).

Poikkeuksellista af Klintin ja hänen neljän naisystävänsä meediosessioissa oli dokumentaatio. He kirjasivat kokemuksiaan ylös ja kokeilivat automaattikirjoitusta ja -piirustusta, jonka tuotoksia näimme myös Taidehallissa. Niitä katsoessa olo oli lähinnä hämmentynyt, ei vaikuttunut.

Vaikka olen aikoinani hieman tutustunut teosofiaan ja antroposofiaan, af Klintin symboliikka ei minulle analyyttisesti avaudu. Esimerkiksi simpukkamuodot, spiraalit, joutsenet ja kuusisakarainen tähti ovat tuttuja kehityksen kuvia, mutta henkioppaiden ohjauksessa luodut kirjaimet, muodot ja värit avautunevat vain syvällisesti teoksiin (tai antroposofiaan) perehtyneille jos heillekään. Maalaukset puhuttelevat kuitenkin enemmän alitajuntaa kuin älyä. Ne tekevät näkyväksi, kuvallistavat, jotain meissä kaikissa uinuvaa henkisyyttä.

 

Lokakuun 26. päivänä 2014 Hilma af Klintin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta, jolloin hänen teostensa tekijänoikeudet vapautuvat. Kun teoksia käytetään uusissa yhteyksissä, niistä varmaan katoaa mahdollisuus tulkita symboleja niin kuin af Klint ne itse näki. Mutta niiden abstrakti kauneus säilyy.


Missä kävin
Taidehalli, Helsinki, Hilma af Klint, Abstraktin edelläkävijä, 16.8.–28.9.2014

Hilma af Klintistä on kirjoitettu melko paljon, tässä kaksi kiinnostavaa artikkelia, jotka on kirjoittanut Gunnar Martin Aronsson:
Hilma af Klint – esoterisk konstnär
http://evolutionbynight.wordpress.com/artikel-hilma-af-klint/
http://evolutionbynight.wordpress.com/hilma-af-klint-ii/

Tiivistelmät teosofiaa ja taidetta koskevan konferenssin esitelmistä (Amsterdam, 25-27 September 2013): Enchanted Modernities – Theosophy and the arts in the modern world

Hilma af Klintin esoteeriset taulut sopivat hienosti vuonna 1928 valmistuneen Taidehallin tunnelmaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s